Etsi
  • Tea Holm

Purrfulness: Kissamainen Mindfulness

Päivitetty: 15 tuntia sitten

Purrfulness: Kissamainen Mindfulness: Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon opettaa läsnäolon merkitystä kissojen avulla. Teos kertoo myös kissoista sekä lempeästä, tietoisesta läsnäolosta, Mindfulnessista.


Kirjailija Eeva-Liisa Kauhanen on ekonomi ja Mindfulness-ohjaaja. Hän kirjoittaa lukijaystävällisesti kuljettaen lukijansa tassunaskel tassunaskeleelta kissamaisen Mindfulnessin maailmaan.


Koska minulla ei ole kissaa (mieheni kissa-allergian vuoksi), vaan koira (ei siis sekä kissaa että koiraa), sai lukukokemus pohtimaan sitä, mitä on olla kissa- tai koiraihminen ja voiko teoksesta hyötyä, jos ei ole kissaihminen mutta pitää kaikista eläimistä ja luonnosta.

Lyhytkin hetki tietoista läsnäoloa on aivoille tärkeä tauko ja hyvä stressinkesyttäjä.

Yhdeksän tassunaskeleen Purrfulness

Kirjaa lukiessa kävi pian selväksi, ettei kyse ole vain läsnäolosta vaan isommasta kokonaisuudesta nimeltä kokonaisvaltainen hyvinvointi. Huomasin, että saan kirjasta ihan käytännön vinkkejä stressin vähentämiseen ja rauhoittumiseen sekä huonojen ajatusketjujen (mm. märehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminen) jäljittämiseen ja sitä kautta oman mielen tyynnyttämiseen.


Vaikka teos Purrfulness toimii kissamaisessa hengessä, se sopii kenelle tahansa entistä lempeämmästä läsnäolosta ja elämäntavasta kiinnostuneelle. Kyse on vain uudenlaisesta lähestymistavasta läsnäoloharjoituksiin. Läsnäoloa voi harjoittaa spontaanisti arjessa bussissa tai oman kodin rauhassa.


Harjoituksia voi tehdä myös ennakoiden tietyssä aikataulussa, mutta suorittaminen ja Mindfulness eivät sovi yhteen. Lyhytkin hetki tietoista läsnäoloa on aivoille tärkeä tauko ja hyvä stressinkesyttäjä. Harjoituksia voi tehdä oman kissan kanssa. Yhdeksän tassunjäljen Purrfulness perustuu kissan erityislaatuisiin ominaisuuksiin, jotka tekevät kissasta kissan.

Kissoilla on luonnostaan monia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erinomaisia läsnäolon opettajia ja esimerkkejä sekä tassutukihenkilöitä.

Kun meditaatio ja luonto kohtaavat

Kissoilla on luonnostaan monia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erinomaisia läsnäolon opettajia ja esimerkkejä sekä tassutukihenkilöitä. Luonto ja eläimet vaikuttavat ihmiseen virkistävästi tai rauhoittavasti sekä parantavasti. Luonnon hyvää tekevä vaikutus ihmiseen on yksi kirjan Purrfulness kantavista voimista.


Kissoista voi ja myös kannattaa ottaa mallia. Lyhytkin harjoitus auttaa pysäyttämään mielen kuohunnan ja antamaan aivoille niiden kaipaaman virkistys- ja lepotauon. Tietoinen tassuttelu tekee hyvää. Eläimet tekevät hyvää.


Tarkasti ottaen ei tiedetä, milloin villikissasta tuli kesykissa, mutta ihmisten ja kesyyntyneen villikissan vuorovaikutus on kestänyt vuosituhansia, vähintään 11 000 vuotta. Ihminen palvelee kissaa, koska kissa ei ole laumaeläin. Palveleeko nykykissa ihmistä? Ennen vanhaan ne pitivät rottakannan kurissa. Ne olivat työkissoja maaseudulla. Nyt ne kehräävät ja jopa parantavat.


Kissa- ja koiraihmiset

Onko olemassa oikeasti kissa- ja koiraihmisiä? On olemassa ihmisiä, jotka tykkäävät enemmän koirista kuin kissoista ja päinvastoin sekä ihmisiä, jotka tykkäävät vain kissoista tai koirista. Kissaihmisten on ajateltu olevan introverttejä ja herkkiä, siinä missä koiraihmisten sosiaalisia ja aktiivisia. Kissa on joka tapauksessa mystinen eläin, siinä missä koira on ihmisen uskollisin ja paras ystävä.


Kissa ei palvele omistajaansa kuten koira, mutta se voi aistia myös ihmisen tunnetiloja. Nykyään yhä useampi kissa saa elää siistiä sisäkissan elämää seuraeläimenä sekä näyttely- ja jalostuskäytössä. Tuholaistorjunnan ammattilaisiakin vielä on kissojen keskuudessa, mutta kissoista on tullut kaupunkiympäristöissä jonkinlaisia sisustuselementtejä ja pehmoleluja.


Oikeasti ne ovat pieniä petoeläimiä. Kissa on saalistaja, jossa asuu yhä kesytön metsästäjänluonto. Tutkimusten mukaan kissoilla on parantava vaikutus. Kissan silittely vähentää stressiä ja hengenahdistusta sekä alentaa verenpainetta. Kissalliset ihmiset ovat terveempiä kuin kissattomat.

Kissa- ja koiraihmisille lienee tuttuja myös kokemukset, joissa edesmennyt lemmikkieläin on käpertynyt jalkopäähän tai hypännyt sänkyyn ja jopa kehrännyt.

Kissasta on tassuterapeutiksi

Kissa voi aistia ihmisen terveydentilan ja myös lähestyvän kuoleman, mikä perustunee sen hajuaistiin. Sairaus aiheuttaa muutoksia muun muassa virtsan, hengityksen ja hien hajuun. Kissa voi tunnistaa tutun ihmisen käyttäytymisessä jotain poikkeuksellista kivun vuoksi. Joskus puhutaan kissan kuudennesta aistista, vaistosta.


Kissat voivatkin ikään kuin tietää, milloin ihminen on kipeä ja "tehdä tilaa" sairastaa. Kerrotaan vanhainkotikissoista, jotka ennakoivat asukkaiden kuolemia esimerkiksi menemällä nukkumaan kuolevan viereen. Kissa saattaa vanhuksen rajan taa.


Kissojen on sanottu näkevän eri ulottuvuuksiin. Joskus ne katselevat jotain sellaista, mitä ihminen ei näe. Kissa alkaa katseellaan seurata jotain ilmassa. Kissojen onkin uskottu näkevän kuolleita. Kissa- ja koiraihmisille lienee tuttuja myös kokemukset, joissa edesmennyt lemmikkieläin on käpertynyt jalkopäähän tai hypännyt sänkyyn ja jopa kehrännyt (tai haukahtanut).


Purrfulness Mindfulness on elämistä tuomitsematta

Tämä tarkoittaa sitä, ettei tuomita asioita tai ihmisiä ainakaan ennalta. Läsnäolo on tietoisuutta omasta kokemuksesta, kokemusmaailmasta. Kissaa ei saa pakottaa osallistumaan, se tulee mukaan, jos se sille sopii. Luonnosta vieraantuneelle kaupunkilaiselle kissamindfulness mahdollistaa kokonaisvaltaisen aistimisen ja kissan läsnäolon, läsnäolemisen kissan kanssa ja avulla.


Kirja Purrfulness antaa elämäntapavinkkejä kuten älä märehdi mennyttä, älä murehdi tulevaa, koe tämä hetki, jätä huolet hiekkalaatikkoon (hiekkalaatikkoharjoituksessa), tee tietoisesti ja iloitse elämästä. Se muistuttaa siitä, että silloin, kun meillä ei ole omasta mielestämme aikaa meditoida, me saatamme tarvita sitä erityisesti. Aika on ainoa, mitä on. (Bodil Jönssön)


Kysymys siitä, kuinka paljon meditaatioon tulisi käyttää aikaa, on kiinni yksilöstä ja elämäntilanteesta. Tietoisuusharjoitus on harjoitus, joka auttaa huomaamaan sen, miten aikaan suhtautuu ja miten tai mihin sitä käyttää. Arvokasta sinänsä.

Olen lukenut myös siitä, että Mindfulness ei aina auta eikä sovi kaikille. Oma kokemukseni tästä kirjasta on vain positiivinen.

Onko hyväksyvästä, tietoisesta läsnäolosta haittaa?

Olen lukenut myös siitä, että Mindfulness ei aina auta eikä sovi kaikille. Oma kokemukseni tästä kirjasta on vain positiivinen. Kirja Purrfulness ei pakota, ei käske suorittamaan, eikä asetu lukijan yläpuolelle. Se sisältää kehotuksia kuten "Tartu hetkeen!" ja "Hyväksy jo tapahtunut!"


Sekin on hyvää, että hyväksyminen vapauttaa meidät "mitä jos?" -pohdinnoilta. Se auttaa hyväksymään sen, että se on jo tapahtunut. Sitä ei voi enää muuttaa. Hyväksyminen ei tarkoita, että jokin asia olisi hyväksyttävä. Mieli askartelee menneisyydessä. Hetkessä eläminen ei ole suorittamista. Jos ei pysty nyt keskittymään, tekemään Mindfulness-harjoitusta, niin sitä ei kukaan vaadi.


Mindfulnessin pimeäksi puoleksi katsotaan se, jos se menee suorittamiseksi, mikä on kuitenkin vastoin sen ideaa. Meditaatio vie vieraisiin sfääreihin, mikä voi lisätä irrallisuuden tunnetta. On tutkimuksia, joiden mukaan Mindfulnessista ei ole mitään hyötyä ja tutkimuksia, joiden mukaan on paljonkin. Joskus sitä on nimitetty henkiseksi laastariksi. Jokaisen on todettava itse, auttaako Mindfulness juuri minua.


Voiko ihmisestä tulla kissa?

Lukija voi ajatella, miksi ihmisestä pitäisi tulla niin kuin kissa. Ihmisellä on äly, kissa elää vaistojensa varassa. Kyse onkin siitä, että voimme hyödyntää kissan hyviä ominaisuuksia omassa elämässämme, jos niin tahdomme. Purrfulness voi auttaa kissaihmistä lähestymään Mindfulnessia. Purrfulness on myös elämäniloa. Se tuo mukanaan parempaa elämänhallintaa.


Se auttaa iloitsemaan pienistä (suurista) asioista. Purrfulnessia voi tehdä ystävien kanssa. Mikset järjestäisi Purrfulness-kutsuja etänä? Kissa on selviytyjä, sinäkin voit olla sitä, on kirjan Purrfulness viesti. Kissan kuudes aisti on apuväline, joka saattaa auttaa sitä selviytymään kekseliäästi vaarasta kuin vaarasta.


Hengitys on yksi parhaista keinoista rauhoittaa ylikierroksilla käyvä mieli. Toinen asia on kehontuntemusten tarkkaileminen. Kissalta voi oppia sen, että keho on aistittavissa sellaisenaan. Kehotuntemuksiin voi reagoida hoidattamalla vaivoja, mutta ne eivät saa hallita omia ajatuksia jatkuvasti. Kissat muistavat myös venytellä säännöllisesti!

Tutkimusten mukaan tunteet koetaan myös kehossa, ei vain mielessä. Mindfulness auttaa tiedostamaan ajatus- ja tunnekuvioita, vanhoja levyjä, jotka pyörivät päässä vuodesta toiseen. Se tuo meidät tähän hetkeen tulevan huolista ja menneisyyden painolasteista. Se sallii meidän vain olla, läsnä. Kirjan lopussa on luku Mindfulnessista, jonka toi yleiseen tietoisuuteen lääketieteen asiantuntija Jon Kabat-Zinn.


PS. Kissakotitalouksia oli Suomessa yli 370 000 vuonna 2016. Miau!


Psst. Saatavissa mm. Adlibriksesta.


34 katselukertaa0 kommenttia
 
  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

©2020 by Kirjailijan Blogi. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now