Etsi
  • Tea Holm

Henkimaailma kanssani (Heta Riekkoniemi)

"Näkymätön on näkyvää", kirjoittaa Heta. Hän kirjoittaa myös henkimaailmasta kirjassaan Henkimaailma kanssani. Kyse on omakohtaisesti koetusta sekä vinkeistä, joita lukija voi halutessaan ja tavallaan myös aivan omalla vastuullaan soveltaa omaan elämäänsä.


Kirjoittajan mukaan uskonto on usein uskomus jonkun toisen kertomasta ja henkisyyden perustana on oma kokemus. Uskonnossa on tosiaan kyse jonkin asian tunnustamisesta. Joku koki jossakin jotain sellaista, mikä on tulkittu näin, ja siksi se on myös minun totuuteni.


Heta katsoo entiset elämät, poistaa karmaa, puhdistaa tiloja hengistä. Hän on näkijä, henkimaailman työrukkanen. Hänestä sattumaa ei ole, ja jos jokin tökkii, se ei ole sinulle tarkoitettu. Elämä kuuluisi elää niin, ettei sitä jatkuvasti yritä kontrolloida, ohjailla oman mielensä mukaiseksi kiiltokuvaksi.


Heta määrittelee itsensä menneisyytensä perusteella uskonnottomaksi. Raamattua hän ei sen enempää tunne. Kristittyjen pelottelemassa helvetissä on hänestä moni henkinen ihminen jo ollut omassa elämässään. Traumoja on tullut, elämä on koetellut maanpäällisessä helvetissä.


On virkistävää, että kirjoittaja on näin suora ja vilpitön. Samaan aikaan lukija pohtii, pitääkö minun pelätä henkimaailmaa. Entä jos tässä jutussa onkin jotain perää, siis jotain mieltä. Pitäisikö minun uskoa energioiden puhdistamiseen, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan?


Annan tälle kirjalle Henkimaailma kanssani "mahdollisuuden", koska olen tutkinut paljon spiritualismia, uskoa henkimaailmaan. Katson, mitä siitä löydän. Löydänkö sitä, mitä etsin?

Kansikuva: Henkimaailma kanssani (Heta Riekkoniemi). Saatavissa Elisa Kirjasta.

Heta kertoo aluksi omista henkisistä, joskus rankoistakin, kokemuksistaan. Hän kertoo erilaisista tavoista työskennellä olettamansa henkimaailman kanssa mutta myös henkien joskus kielteisestä vaikutuksesta.


Nykyään ihmiset hakevat paljon apua näkijöiltä ja energiahoitajilta tuntematta sen kummemmin avun antajaa. Hetan mielestä se voi olla vaarallista.


Kirjassaan Henkimaailma kanssani hän kertoo erilaisia energianpuhdistustapoja kuin myös keinoja hankkiutua eroon häirikköhengistä. Täytyy myöntää, että vaikka olen tutkinut paljon henkimaailman asioita, niin tässä kirjassa on aika hurjia juttuja. Siinä kerrotaan niin humanoideista kuin pahantahtoisista kuolleista, jotka aiheuttavat muun muassa unihalvauksia.


Heta painottaa sitä, että usein tarvitaan nimenomaan henkienkarkotusta. Ainakaan hänelle eivät energiahoidot tepsineet. Enkelikurssit eivät olleet hänen juttunsa. Ei myöskään Reiki, jossa oli ihmiset (opettajan ja oppilaan) toisiinsa yhdistäviä vihkimyksiä.


Heta Riekkoniemi käsittää maailmansa kirjassaan Henkimaailma kanssani mustan ja valkoisen, hyvän ja pahan kautta. Henkisyydessä on yleensä totuttu puhumaan energioista, energiatodellisuudesta. Siinä on sävyjä.


Kirjasta huokuu täysin omakohtainen kokemus "henkimaailman asioista". Karmaa Heta kuvaa laskuksi, joka veloitetaan aina oikeaan aikaan. Kukaan ei pääse pakoon karman lakia, mikä myös toteuttaa asioita ihmisen elämässä hänen tietämättään.


Karmaa syntyy Hetasta etenkin silloin, kun ihminen tiedostaa oman toimintansa, siis sen, että nyt hän tekee jotakin väärin. Siksi tietoiset valinnat ovat niin tärkeitä.


Jokainen meistä kokee tätä elämää ja maailmaa (myös olettamaansa henkimaailmaa) omalla tavallaan. Jokaisen persoona on omanlaisensa. Jokaisen omat henkiset kokemukset ovat erilaiset. Joku löytää vastaukset tästä kirjasta, joku Raamatusta.


Henkimaailman asioilla leikkiminen, kuten spiritismin pelaaminen, voi olla psykologisesti haitallista. Siksi suhtaudun varauksella kokemuksiin, joita ei voi todentaa ja jotka kuuluvat ihmisen sisäiseen kokemusmaailmaan.


Minusta teos Henkimaailma kanssani kuuluu sellaiseen kirjallisuuteen, jossa on tosipohjaisia tapahtumia, joista on myös tehty tulkintoja. Ihmisillä on tosiaan hyvin monenlaisia henkisiä kokemuksia karismaattisista kristityistä ja uushenkisyyden harjoittajiin.


Kyseinen kirja onkin esimerkki siitä, että ihmiset kokevat asioita todella eri tavoin.


Kummitustarinat kuuluvat kertomusperinteeseen. Puhutaan kummitustaloista, joista kuuluu ääniä ja askeleita. Mutta onko se vaarallista, jos tällaisista tarinoista tulee arkitodellisuutta?


Samaan aikaan ihmiset todella kokevat kokevansa näitä asioita.


Kukaan ei voi määrätä, minkälaista elämän pitäisi olla. Se on sellaista kuin on. Henkiä saattaa olla olemassa ja ne saattavat vaikuttaa ihmisten elämään. Mutta voi olla myös vaarallista, jos alkaa uskoa, että kaiken takana on henkimaailma.


Elämään kuuluu myös vastoinkäymisiä. Onko hyvä syyttää niistä henkiä? Mistä tietää, että sen tai sen jutun takana on joku henkiolento? Mistä tietää yhtään mitään näistä henkisistä asioista?


On hämmästyttävää, miten erilaisia kokemuksia ihmisillä on elämästä tai olettamastaan henkimaailmasta. Jotkut kylpevät jatkuvasti valossa, saavat apua enkeleiltä parkkipaikan löytämistä myöten lilluen korkeissa värähtelyissä, samaan aikaan kun jotkut kokevat unihalvauksia, karkottavat häirikköhenkiä ja työskentelevät yöt läpeensä puhdistaakseen paikkoja.


Mistä tietää, milloin kyse on mielisairaudesta? Sanotaan, että sen tietää siitä, ettei osaa epäillä itseään sairaaksi. Sen sijaan terve epäilee itseään ja omaa mielenterveyttään sekä kokemusmaailmaansa. Jos haluaa heittäytyä johonkin uskomusmaailmaan, ei sitä voi epäillä loputtomasti, Heta vaikuttaa muistuttavan.


Joka tapauksessa Hetalle henkimaailma on niin arkipäiväistä, että hänelle on ihan sama, imuroiko hän asuntoaan vai poistaako hän henkiä. Hän on hyväksynyt elämänsä näkijänä. Hän kokee kokevansa ja näkevänsä asioita, joita monet eivät koskaan koe tai näe elämänsä aikana.


Ja jos kokevat tai näkevät, ottavat yhteyttä henki-ihmisiin kuten häneen. Lukiessa kirjaa Henkimaailma kanssani tulen ajoittain miettineeksi, olenko tullut imaistuksi Hollywood-kauhuleffaan supranormaaline ilmiöineen.


Katrina Berg on kirjoittanut samasta aiheesta kirjan Sielu matkalla vapauteen. Minä en tiedä lopulta, mikä on totta, mutta jotenkin minua kutsuu aina kultainen keskitie, on kyse sitten mistä tahansa asiasta.


Onko valtaustila todellinen? Voiko henki jäädä ihmisen energiakenttään? Onko minussa kirous? Kysymykset voivat naurattaa tai itkettää riippuen ihmisen tähänastisesta kokemusmaailmasta.


Mielellä on aivan valtava voima, joten on oltava varpaillaan sen suhteen, millä sitä ruokkii. On hyvä hoitaa asiat pois päiväjärjetyksestä esimerkiksi anteeksi antamalla tai muutoin, eikä jäädä liiaksi askartelemaan niiden kanssa.


Jokaiselle henkimaailma tai energiatodellisuus on juuri niin totta kuin mitä sen antaa olla. Mieli on voimakas ja voi luoda kokonaisia uusia maailmoja alkaen humanoideista ja päätyen itse itseään toteuttaviin ennustuksiin tulevaisuudesta. Tai sitten se vain aistii niitä, ken tietää.


Mutta kukaan ei voi sanoa kenellekään toiselle, ovatko tämän uskomukset totta vai eivät, koska ne eivät ole todennettavissa kuin kokemuksen kautta. Jokaiselle hänen oma sisäinen maailmansa on se lähin, siis kaikista todellisin.


Katolisessa kirkossa henkien pois manausta kutsutaan eksorkismiksi. Mutta mitä siinä tosiasiassa tapahtuu? Onko kyse autosuggestiosta, kun on uskomus tarrahenkien poistamisesta?


Yritän ymmärtää todellisuuskäsityksiä. En silti halua, että niillä aiheutetaan hallaa. Lapset ovat väestöryhmä, joilla oma identiteetti on vasta muodostumassa, enkä tiedä, onko hyvä asia keskustella heidän kanssaan hengistä tai vahvistaa mielikuvaa siitä, että henget haittaavat elämää, vaikka lapsi itse olisikin henkiä nähnyt huoneessaan. Lapset näkevät asioita, joita aikuiset eivät näe, mutta heillä on usein myös mielikuvitusta.


Kiitos BoD (Books on Demand) kirjan Henkimaailma kanssani arvostelukappaleesta.

Lisätietoja: Heta Riekkoniemi

Kirjoittanut: Teologi Tea Holm

48 katselukertaa1 kommentti
 
  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

©2020 by Kirjailijan Blogi. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now